Danish Open Poomsae 2015

Lego-Ööpen, tapahtuipa kisamatkalla Tanskassa...

Tämän vuoden Tanska Openit käätiin 9.5 laavantaina Koldingissa n. 200 km Köpiksestä sinne keskieuroopan suuntaan. Perjantai uamulla 5:15 Herätys ja Apo kyytiin 5:55 siitä kohti Lempyytä Serveri Jyväskyläntien varrelta "ojasta" kyytiin... Ja kohti Hesaa.. 1:n pysähyksen taktiikalla kerrankin 4:ssä tunnissa kentälle, auto parkkiin ja lähtöselvityksiin.. Veetikin oli tavallista nopeampi ja jouduttiin vain vähän keljuilee... (tosin ootettiin tuas). Vähän ruokaa ja eikun koneeseen kohti Köpistä...

Olin varannut etukäteen vuokra-aaton. Kisapaikalle matkaa ja kätevämpi liikkua maja- ja kisapaikkojen välillä. Huuskosten poppoo Espoosta tulisi meidän kanssa, joten 7:hlön aato on täynnä tunnelmaa kaikkien kamojen kanssa... No löyettiin aaton vuokraamo, saatiin aato mutta ei sellasta kuin varasin!?? Piti tulla 7:hlön Tourani manuaalivaihteilla niin tulikin Citikka C4 (autona parempi kuin Wolkkari) mutta automaatti :( Onkohan minun rally lontoo ruosteessa?? Olen ajanut 10 vuotta sitten viimeksi aatomaatilla joten olipa kiva ylläri! Stanan Tanskalaiset, tämä oli joku juoni… No eikun haaste vastaan ja harjottelemaan... Tiesin jarrujen kanssa tulevan tuskaa, ei mulle vaan muille... Turvavyöt kiinni, Ari jarruttaa (ja kaikkien päät edellisen istuimen yläosassa..). Navigaattorikin vit.. Temppuili. Lopulta sain viännettyä Tanskan mualle sopivaks.

Pikkuhiljaa Citikkakin alkoi tulla tutuksi ja oli jo mukavampi matkustaa, kun ei joka jarrutuksella ollu hampaat polvissa.. Matka Koldingiin kesti lähes 3h, pidettiin kunnon tauko (syötiin hampparit, niinkuin aina kisamatkoilla) ja pojat sai leikkiä lasten puistossa sekä syödä kunfu jätskit. Matka kesti majapaikkaan tuas n.12h ja olipa mukavaa... minäkun niin tykkään matkustaa… pojista se on hauskaa?

Hotellilla vielä iltatreenit illan päätteeksi (Heikki Liukkonen tuuraa Jippulia päävalmentajana näiden ja Saksan kisojen ajan. Emme tunteneet ennalta, mutta kokenut kaveri ja sai kyllä heti kollien kunnioituksen puolelleen )... Ja joukkuepalaveri kisojen suhteen. Illalla vielä maha kurni ja menin Huuskosten naisten kanssa hotellin raflaan kysymään iltasyömistä. Ei kuulemma muuta kuin hamppariateriat enää tarjolla? Tilattiin sellaset, mutta ei jaksettu niitä syyä... Soitto Veetille ja kohta Kuopion kollit tuli meitä ystävällisesti auttamaan (oltiin ekologisia, ei tarvinnu heittää roskiin). Rafla oli jo kiinni ja tarjoilijalle piti kertoo miksi sällit tulivat. Sanoin että tarttemme apua näiden annosten kanssa, emmekä halunneet heittää ruokaa pois. Tarjoilijaa tais vähän huvittaa tämä ”poikien auttaminen”.

Eevi tuli vielä pelaamaan korttia illan päätteeksi (ja masensi pojjat…) ennenkuin nukkumaan ja aamulla 7:ltä ylös, uamupalalle (joka oli kyllä hintaansa nähden aika vaatimaton…. piti vielä erikseen ostaa?). Kisapaikkana oli paikallinen urheiluhalli ja siellä 4-tatamia (1 oli harraste sarjoille). Veevit heti aamusta tulessa... Vastassa kaksi Tanskan paria, toisen parin voittivat Belgian bätlessä..). Poomseina 7 ja 9. Hyvät Poomset ja hyvin meni, ajoitus parissa kohdassa kaipaisi vielä treeniä. Tällä krt:aa molemmat Tanskalaiset parit sai kokonaispisteissä paremmat pojot ja 3:s sija.

Serveri seuraavana vuorossa (Poomset: 8 ja 10). Tasaista hienoa Serveriä ja hyvät pisteet. Serverille hienosti ensimmäinen A-Class mitalli kaulaan, pronssinen (ja mikä parasta voitti Ruottalaisen). Apon ja Vetin srj:ssa paljon Tanskalaisia ja karsinnoissa käsittämätöntä kotiinpäin vetoa! Karsinnassa (Poomset: 4 ja 6) Apo onnistu Vetiä paremmin ja piti jännittää loppuun asti piäsöökö Veti finnaaliin. Oli hyviä Tanskalaisia ja oli myös sellaisia suorituksia että huh huh ja millaset pisteet heille antoivatkaan. Näytti pitkään siltä että halusivat kaikki Tanskalaiset finaaliin... Lopulta onneksi Vetikin pääsi. Veti luuli pitkään (niin minäkin) ettei pääse ja poika oli kuin maansa myynyt... Kun tieto finaalipaikasta kuulutettiin alkoi risukasaan tuas aarinko paistamaan ja vakavaksi muuttuneella poitsulla oli tuas hymy huulilla.... Huh huh miten taas tunteet menee laidasta laitaan... Jos hävitään niin hävitään, mutta siihen pitää olla perusteet! Jos hävitään paremmille niin silloin otetaan opiksi ja onnitellaan, mutta jos hävitään muilla perusteilla niin sitten niellään hatutus ja jatketaan eteenpäin. Tämän ikäisillä poijilla ymmärrys ei vaan meinaa tällöin riittää… eikä se oikein tahdo riittää itselläkään. Poijjat olikin aika pitkälle sitä mieltä ettei ole tulevina vuosina ehkä tarvetta tulla tänne. Taitaa ruveta valkenemaan miksei täällä ole enempää muiden maiden edustajia (Tanskaan kun olisi aika helppo keskieuroopastakin tulla..).

Finaaleissa (Poomset: 5 ja 9 ) Tanskalaiset ja ruottalainen sai mitskut ja lähes kaikki Tanskalaiset sai kovat pojot (tuas). Veti lopulta 6:s ja Apo 7:s. Ruottin poju oli tällä krt:aa parempi, pahus olihan se poika kuitenkin aika hyvä. Pojilta kelpo suoritukset, karsinnoissa vielä jännitys näkyi pienenä "jäykkyytenä" mutta finaaleissa oli jo "rennommat" suoritukset. Tosin Aapolla taisi olla parempi lataus karsinnassa. Pojille sanoinkin että Finaaleissa naatitaan fiiliksestä ja harjotellaan kisasuoritusta ”tiällä kun ei voi sijoituksissa pärjätä, kotietu on liian kova isännille”.

Muojoukkuuen valmennuskuviot vieläkin vähän auki ja kisojen aikana Ari-Chagi sai toimia apuvalmentajana urheilijoiden apuna kisasuorituksissa. Olin poikien lisäksi Saulin mukana. Erityisen jännittävää se oli kuitenkin omien kollien kohdalla ja varsinkin Vetin vuorolla katsoa pojua silmiin ennen kisasuoritusta. Taisi taas jännittää ukkoa enemmän kuin pojua...

Junioritytöissä kuten vähän muissakin sarjoissa oli myös pientä tuomaripeliä. Moni kisaaja otti tämän itseensä ja voi tosiaan olla että Suomenkin joukkue on aika pieni ensi vuoden Tanskan skapoissa, mutta kyllä niitä mitallejakin Suomelle ropisi (mm. miehissä ansaittu 3-voitto!, Tanskan valmentaja kuvasi myös Franssin ja Ollin suoritukset?).

Tuomaritoiminnasta oli puhetta erään Tanskalaisen tuomarin kanssa ja hänkin myönti asian. Myös aikasempina vuosina ko. Valituksia tullut. Eipä tarvinne ihmetellä miksi Tanskan kisoihin lopulta niin vähän tulee muista maista kisaajia... Hän oli iloinen että tultiin!

Mitallijakojen jälkeen takaisin hotellille, syömään kaapunnille ja nukkumaan. Pojat tosin kerkäs vielä karata kaapunnille tutkimusmatkalle vesisatteesta huolimatta. Aapolla tuntuu olevan tutkimusmatkaijan oireita ja muut seuras? Onneks Eevi meni poikien mukaan vähän kahtomaan perään, turvaksi jos jotain sattuisi…. 11 maissa piti jo soittoo että alkakeehan tulla muate! Legolandiassa ei keretty tällä kertaa käävä, vaikka melkein nuapurissa olisi ollut.

Aamulla muistutus pojille (onnittelut Äiteille tai en anna passeja takaisin) kamppeet kasaan ja ajelemaan Tanskan halki Köpikseen, lopulta meinas jopa tulla kiire koneeseen.... Kentällä kun oli vähän muutakin porukkaa ja kaikilla taisi olla kiire äitiensä luokse :) Pojjilla tosin tuas haikeeta, ei olis ollu kiire Suomeen… Ulkomailla niin mukavata käävä? Suomessa takas n. Ilta 4:n maissa, syömään ja kotio n. 9-maissa äitejä vielä muistamaan... Ja tuas matkustettiin n. 12h.. Meneehän ne viikonloput näinkin ja nopeesti meneekin, eihän mulla ois mitään muuta tekemistä ollutkaan...

EM- koneeseen piäsy on vielä viikon piästä tulevia Saksan kisoja vaille... Alkaa jo hieman jännittää poikien puolesta :)

Lähetetty Sony Xperia™ -älypuhelimestani, jota en ossoo käättee :)

t. Ari-Chagi